Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi). 

Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. 

Jos 2 momentin mukaisesti lasketun työeläkeindeksin muutos kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksolla ylittää palkkakertoimen vastaavan ajan muutoksen, työeläkeindeksin arvo on 2 momentissa säädetystä poiketen suurin arvo, jolla työeläkeindeksin muutos kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksolla ei ylitä palkkakertoimen vastaavan ajan muutosta. Muutoksella tarkoitetaan suhteellista muutosta. 

Edellä 3 momenttia sovelletaan, jos 2 momentin mukaisesti lasketun työeläkeindeksin arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin viimeksi annetun työeläkeindeksin arvo. Jos tällöin 3 momentin soveltamisen jälkeen työeläkeindeksin arvo on pienempi kuin viimeksi annetun työeläkeindeksin arvo, työeläkeindeksin arvo on sama kuin viimeksi annetun työeläkeindeksin arvo. 

Vastuuvelan laskuperusteisiin on sisällyttävä osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta koskevat perusteet. Laskuperusteet on laadittava siten, että osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun perusteena on osakkeiden keskimääräisen vuosituottoprosentin 30 prosentin mukainen osuus tämän lain mukaisesta vastuuvelasta, josta on vähennetty tämän pykälän mukainen osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun määrä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu osittamaton lisävakuutusvastuu ja vakuutuksenottajille ositettu lisävakuutusvastuu sekä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lisävakuutusvastuu. Ennen osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vuosittaista laskentaa tehdään tämän lain 171 §:n 2 momentin mukainen vähennys. 

Osakkeiden keskimääräisellä vuosituottoprosentilla tarkoitetaan tämän lain mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten ja Merimieseläkekassan eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain (315/2015) 11 §:ssä tarkoitetulla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteina olevien osakkeiden keskimääräistä vuosituottoa vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Keskimääräinen vuosituottoprosentti lasketaan eläkelaitosten osaketuottojen painotettuna keskiarvona siten, että yksittäisen eläkelaitoksen tai Merimieseläkekassan vaikutus prosenttiin ei ole liian suuri suhteessa muihin eläkelaitoksiin. Keskimääräisen vuosituottoprosentin laskee Eläketurvakeskus eläkelaitosten antamien tietojen perusteella. 

Jos vastuuvelan laskuperusteita muutetaan 168 §:ssä säädettyjen vaatimusten johdosta siten, että eläkkeistä ja karttuneista eläkeoikeuksista aiheutuvan vastuun määrä kasvaa, tästä aiheutuvat kustannukset sisällytetään 179 §:ssä tarkoitettuihin työeläkelaitosten yhteisesti vastattaviin kustannuksiin. Jos kuitenkin muutos kohdistuu vanhuuseläkkeitä varten laskettavan vastuuvelan laskuperusteisiin, muutoksesta aiheutuvat kustannukset katetaan ensisijaisesti varoilla, jotka muutoin olisi käytettävä 171 §:ssä tarkoitettuun rahastoinnin lisäämiseen. 

Vanhuuseläkkeiden rahastoituja osia tarkistetaan 1 momentin mukaisen tarkistuksen lisäksi vuosittain eläkelaitosten 168 §:n 2 momentin mukaisten osaketuottosidonnaisten lisävakuutusvastuiden yhteismäärän perusteella. 

Edellä 1 ja 2 momentin mukaisiin tarkistuksiin tarkoitettuja varoja voidaan käyttää 170 §:n mukaisten vanhuuseläkkeitä varten laskettavan vastuuvelan laskuperustemuutoksista aiheutuvien kustannusten kattamiseen. 

Eläketurvakeskuksella on oikeus määräämässään ajassa ja muodossa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada eläkelaitokselta 171 §:n 1 momentissa tarkoitetun eläkevastuun täydennyskertoimen laskemiseksi tarvittavat tiedot eläkelaitoksen vastuuvelasta ja vakavaraisuuspääomasta sekä 168 §:n 3 momentissa tarkoitetun keskimääräisen vuosituottoprosentin laskemiseksi tarvittavat tiedot eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetulla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteina olevien osakesijoitusten määrästä ja tuotosta. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Sen estämättä, mitä 168 §:n 2 momentissa säädetään, osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun perusteena on osakkeiden keskimääräisen vuosituottoprosentin mukainen neljäsosa mainitussa momentissa tarkoitetusta vastuuvelasta 30 päivään kesäkuuta 2027. 

Tämän lain 98 §:n 3 ja 4 momenttia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2030 ja sen jälkeen tehtäviin indeksitarkistuksiin. 

Tämän lain 174 §:n 1 momenttia sovelletaan työhön, joka on tehty 1 päivänä tammikuuta 2027 tai sen jälkeen. 

Eläkekassa ei saa ilman Finanssivalvonnan lupaa hankkia kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa yhteisössä, jollei yhteisön toimintaa voida pitää työeläkevakuutusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena tai jollei kysymyksessä ole asunto- tai kiinteistöyhteisö. 

Eläkekassan tytäryhteisö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on eläkekassan puolesta suoraan tai välillisesti omistaa kiinteää omaisuutta, saa ottaa lainaa kiinteistösijoitustoiminnassaan. 

Eläkekassan tytäryhteisö saa käyttää vierasta pääomaa kiinteistöjen omistamiseen ja hankintaan sekä asuntojen ja muiden rakennusten omistamiseen, hankintaan, rakentamiseen ja ylläpitoon Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. 

Eläkekassan tytäryhteisöjen ottamien lainojen yhteismäärä saa olla korkeintaan kymmenen prosenttia kaikista eläkekassan sijoituksista ja 50 prosenttia kaikista eläkekassan kiinteistösijoituksista. 

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään tytäryhteisöstä, sovelletaan myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitsevaan siihen rinnastettavaan yhtiöön ja yhteisöön. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämän lain 154 §:n 1 kohta ja 215 §:n 4 momentin 3 kohta tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027. 

Eläkelaitoksen sijoituksista enintään 85 prosenttia saa olla osakesijoituksia. Osakesijoituksilla tarkoitetaan 11 §:n 1 momentissa tarkoitetuille riskiluokille 1—5 altistuneiden sijoitusten yhteismäärää. Jos johdannaissopimuksen kohde-etuutena on osakesijoitus, johdannaissopimuksen osakeriskille altistuneella määrällä tarkoitetaan johdannaissopimuksen 19 §:n 3 momentissa tarkoitettua deltavasta-arvoa. 

Vakavaraisuuslaskennassa käytettävien vakioiden arvoista säädetään valtioneuvoston asetuksella viiden vuoden välein siten kuin jäljempänä säädetään. Vakioiden arvot määritellään niin, että vuoden kuluttua siitä hetkestä, kun eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma on vakavaraisuusrajalla, eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma on nollaa suurempi 97 prosentin todennäköisyydellä. Vakioiden arvot määritellään ottaen huomioon sijoitusmarkkinoita ja erilaisten sijoitusten riskejä koskeva kokemusperäinen tieto. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee kuulla asetuksen valmistelussa Finanssivalvontaa. 

Kullekin riskiluokalle j lasketaan riskiarvo kaavalla 

, 

missä Ai on riskiluokassa j tarkoitetulle riskille altistuneen yksittäisen sijoituksen i määrä ja Sj riskiluokalle j määritelty tappio-olettama. 

Riskiluokan j tappio-olettamasta Sj säädetään valtioneuvoston asetuksella. 

Kullekin riskiluokalle j lasketaan odotettu tuotto kaavalla 

, 

missä Ai on riskiluokassa j tarkoitetulle riskille altistuneen yksittäisen sijoituksen i määrä ja mj riskiluokan j tuoton odotusarvo. 

Sijoituksen velkaosuus otetaan huomioon siten, että sen lisäksi, mitä 12, 13 ja 14 §:ssä säädetään: 

1) riskiarvoa laskettaessa tappio-olettama Sj korvataan kaavalla 

, 

missä Li on sijoitukseen sisältyvä velkaosuus ja m6 on 11 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun korkoriskiluokan tuoton odotusarvo; 

2) odotettua tuottoa laskettaessa tuoton odotusarvo mj korvataan kaavalla 

, 

missä Li on sijoitukseen sisältyvä velkaosuus ja m6 on 11 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun korkoriskiluokan tuoton odotusarvo. 

Sen lisäksi, mitä 12 ja 14 §:ssä säädetään, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 5 a §:n mukaisten kiinteistösijoitusten, joihin liittyy työeläkevakuutusyhtiön antama takaus, velkaosuus otetaan huomioon siten, että riskiarvoa laskettaessa tarkoitetaan terminä Ai yksittäisen sijoituksen i määrää kokonaisuutena. 

Sen lisäksi, mitä 13 ja 14 §:ssä säädetään, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 5 a §:n mukaisten kiinteistösijoitusten, joihin liittyy työeläkevakuutusyhtiön antama takaus, velkaosuus otetaan huomioon siten, että odotettua tuottoa laskettaessa tuoton odotusarvo mj korvataan kaavalla 

, 

missä Li on sijoitukseen sisältyvä velkaosuus ja m6 on 11 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun korkoriskiluokan tuoton odotusarvo. 

Muille kuin 1 momentissa tarkoitetuille valuuttariskille altistuneille sijoituksille lasketaan riskiarvo 12 §:n sekä 13 a §:n 1 kohdan tai 13 b §:n mukaisesti ja odotettu tuotto 13 §:n sekä 13 a §:n 2 kohdan tai 13 b §:n mukaisesti. 

Tuottovaatimusriskiluokan riskiarvo lasketaan sen estämättä, mitä 12 §:ssä säädetään, kaavalla 

, 

jossa k on vastuuvelan laskemisessa käytettävä diskonttauskorko, b on laskentahetkeä seuraavana päivänä voimassa oleva työntekijän eläkelain (395/2006) 171 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläkevastuun täydennyskerroin, Sj on tuottovaatimusriskille määritelty tappio-olettama ja Aj on vastuuvelka, josta on vähennetty työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu osittamaton ja ositettu lisävakuutusvastuu, eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lisävakuutusvastuu sekä erät, joita yrittäjän eläkelain (1272/2006) 139 §:n 2 momentin mukaan ei oteta huomioon vakuutusmaksuvastuussa. 

Tuottovaatimusriskin odotettu tuotto lasketaan sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, kaavalla 

, 

missä mj on tuottovaatimusriskille määritelty tuoton odotusarvo, Aj on 1 momentissa määritelty vastuuvelka ja λ on työntekijän eläkelain 168 §:n 2 momentissa tarkoitettu osaketuottosidonnaisuuden aste. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on työeläkevakuutusyhtiön puolesta suoraan tai välillisesti omistaa kiinteää omaisuutta, saa ottaa muutakin kuin vakuutusyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä tarkoitettua luottoa kiinteistösijoitustoiminnassaan. 

Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisö saa käyttää vierasta pääomaa kiinteistöjen omistamiseen ja hankintaan sekä asuntojen tai muiden rakennusten omistamiseen, hankintaan, rakentamiseen ja ylläpitoon Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. 

Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöjen ottamien luottojen yhteismäärä saa olla korkeintaan kymmenen prosenttia kaikista työeläkevakuutusyhtiön sijoituksista ja 50 prosenttia kaikista työeläkevakuutusyhtiön kiinteistösijoituksista. 

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään tytäryhteisöstä, sovelletaan myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitsevaan siihen rinnastettavaan yhtiöön ja yhteisöön. 

Työeläkevakuutusyhtiö voi antaa takauksen tässä pykälässä säädetyn luoton vakuudeksi. Mitä vakuutusyhtiölain 15 luvun 3 §:ssä säädetään vakuuden antamisesta tytäryhteisölle, sovelletaan myös tämän pykälän mukaisen tytäryhteisön sitoumukseen. 

Työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä on vakavaraisuusrajan 3,5-kertainen määrä, kuitenkin vähintään 40 prosenttia vastuuvelasta, josta on vähennetty osittamaton lisävakuutusvastuu ja erät, joita yrittäjän eläkelain 139 §:n 2 momentin mukaan ei oteta huomioon vakuutusmaksuvastuussa. Jos työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuuspääoma on kahtena peräkkäisenä vuonna suurempi kuin vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, työeläkevakuutusyhtiön on jälkimmäisestä vuodesta lukien siirrettävä vuosittain ositettuun lisävakuutusvastuuseen määrä, joka on yksi kolmasosa siitä määrästä, jolla yhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää sen enimmäismäärän. Jos ylityksen voidaan katsoa olevan luonteeltaan pysyvä, yhtiön on järjestettävä toimintansa siten, että yhtiön vakavaraisuuspääoma palautuu enimmäismäärää pienemmäksi. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämän lain 18 §:n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2029. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämän lain 7 luvun 7 §:n 2 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2029. 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  .