Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, taksiliikenneluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lupaa hakevan luonnollisen henkilön tai lupaa hakevan oikeushenkilön tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka on Suomessa. Lisäksi luvanhakijan nimeämän liikenteestä vastaavan henkilön tulee täyttää 1 momentin 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja henkilön tulee olla 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyvämaineinen. Lisäksi lupaa hakevan oikeushenkilön toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen ainoan varsinaisen jäsenen ja vastuunalaisten yhtiömiesten on oltava mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla hyvämaineisia. 

Koulutuksen jälkeen suoritettavaan yrittäjäkokeeseen tulee sisältyä kysymyksiä kaikista 1 momentissa tarkoitetuista asiakokonaisuuksista. Yrittäjäkokeeseen osallistuminen edellyttää, että henkilö on osallistunut yrittäjäkoulutukseen. 

Yrittäjäkokeen järjestämisestä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. 

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä yrittäjäkoulutuksen ja -kokeen sisällöstä ja toteutuksesta sekä kokeeseen ilmoittautumisesta ja arvosteluperusteista. 

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat tekniset määräykset taksamittarista ja sillä kerättyjen tietojen säilyttämisestä.  

Lisäksi taksi-, henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltijan ja 16 §:ssä tarkoitetun palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että kyseinen ammattimaisessa taksi-, henkilö- ja tavaraliikenteessä käytettävä moottorikäyttöinen ajoneuvo on liikenneasioiden rekisterissä merkitty luvanhaltijan tai palveluntarjoajan yksinomaiseen hallintaan ja liitetty luvanhaltijan voimassa olevalle liikenneluvalle. Liikenne- ja viestintävirasto voi poistaa liikenneluvalle liitetyn ajoneuvon liikenneluvalta, jos ajoneuvon ja liikenneluvan liitännän edellytykset eivät enää täyty. 

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske 3 §:n mukaisiin henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetuksiin käytetyn ajoneuvon lyhytaikaisen tilapäisen rikkoutumisen vuoksi käytössä olevaa korvaavaa ajoneuvoa eikä kuljetuksia sellaisella automaattisella ajojärjestelmällä varustetulla ajoneuvolla, jota käytetään liikenteessä Liikenne- ja viestintäviraston ajoneuvolain 116 tai 116 a §:n nojalla myöntämän koenumerotodistuksen perusteella. Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske 4 §:ssä tarkoitetussa taksiliikenteessä lyhytaikaisen tilapäisen rikkoutumisen vuoksi käytössä olevaa korvaavaa ajoneuvoa. 

Taksinkuljettajan koulutuksen kesto on vähintään 21 tuntia. 

Taksinkuljettajan kokeessa on oltava kysymyksiä kaikista 1 momentissa tarkoitetuista asiakokonaisuuksista. Kokeeseen osallistuminen edellyttää, että henkilö on suorittanut taksinkuljettajan koulutuksen. 

Taksinkuljettajan pätevyysvaatimuksen täyttää myös hakija, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1384/2015) tarkoitettu päätös muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta vastaavasta muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa suoritetusta kelpoisuudesta. Päätöksen tekee Liikenne- ja viestintävirasto. 

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa taksinkuljettajan kokeen järjestämisestä. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä taksinkuljettajan koulutuksen ja kokeen sisällöstä ja toteutuksesta sekä kokeeseen ilmoittautumisesta ja arvosteluperusteista. 

Edellä 25 a §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan koulutuksen, 26 a §:ssä tarkoitetun erityisryhmien kuljettajakoulutuksen sekä 6 a §:ssä tarkoitetun yrittäjäkoulutuksen järjestämiseen vaaditaan Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyntä. 

Koulutusohjelmasta on käytävä ilmi opetettavien aihealueiden käsittely ja koulutusohjelmaan sisältyvien käytännön harjoitusten mitoitus osallistujamäärän mukaan sekä vastaavat tiedot harjoitusten käytännön järjestelyistä. 

Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaa hakemuksesta koulutusohjelman koulutuksen järjestäjän hyväksynnän ja koulutusohjelman uusimisen yhteydessä. Vahvistettu koulutusohjelma on voimassa enintään viisi vuotta. Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta vahvistaa myös pelkän koulutusohjelman. Koulutusohjelman vahvistamista voi hakea muukin kuin hyväksytty koulutuksen järjestäjä tai hyväksyntää hakeva. 

Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään tässä laissa tarkoitettuun liikenneasioiden rekisteriin. Ilmoitukset on tehtävä viipymättä ja noudattaen, mitä ilmoituksen tekemisestä on tässä laissa säädetty. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä viimeistään kymmenen vuorokautta ennen koulutuksen alkamista ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus kahden viikon kuluessa koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta.  

Hyväksytyn koulutuksen järjestäjän on pidettävä luetteloa opettajista ja koulutuksesta vastaavista henkilöistä ja säilytettävä tiedot järjestetyistä koulutuksista, koulutuksen järjestämistavoista, koulutuksiin osallistuneista opettajista ja koulutuksen suorittaneita koskevat asiakirjat koulutuksen suorittamisvuotta seuraavan kuuden kalenterivuoden ajan. Säilytysajan päätyttyä koulutuksen suorittajia koskevat henkilötiedot on hävitettävä. 

Henkilöliikennettä tarjoavan luvanhaltijan sekä välityspalvelun tarjoajan on annettava kuluttajalle ennen taksimatkan alkamista tai tilauksen vahvistamista tieto matkan kokonaishinnasta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei voida ilmoittaa etukäteen, hinnan määräytymisen perusteet veroineen. Ennalta tilaamattomissa tai muuttuvahintaisissa kyydeissä myös kuljettajan on pyynnöstä ilmoitettava hintatiedot kuluttajalle kirjallisesti tai suullisesti ennen matkan alkamista. Kokonaishinta tai hinnan määräytymisen perusteet on ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä tavalla, eivätkä ne saa muuttua matkan aikana. Hintatiedot on esitettävä siten, että ne ovat helposti kuluttajan havaittavissa ennen matkan alkamista. 

Jos kuluttajille tarjottavasta taksimatkasta ei ole sovittu kiinteää hintaa, on matkan hinnan perustuttava kuljettuun matkaan ja matkaan käytettyyn aikaan, ja hinnan määrityksessä on käytettävä mittauslaitelain vaatimukset täyttävää taksamittaria. Lisäksi matkasta voidaan periä erillinen lähtömaksu ja muita lisämaksuja, jotka ovat etukäteen matkustajan tiedossa. Hinnan määrittämisessä käytettävät hinnan määräytymisen perusteet eivät saa muuttua taksimatkan aikana. Vastuu taksamittarin käyttämisestä on kuljettajalla. 

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa 35 a §:n mukaisen hyväksynnän saaneiden koulutuksen järjestäjien ja niiden järjestämän koulutuksen järjestämisen valvonnasta. Liikenne- ja viestintävirasto voi valtuuttaa ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan käytännön valvontatoimintaa. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävään valtuuttaman asiantuntijan on oltava perehtynyt valvottavien koulutusten ja näiden järjestämisen vaatimuksiin ja hänellä on oltava taksitoimialan lainsäädännön ja käytäntöjen riittävä työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu osaaminen. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä asiantuntemus ja perehtyneisyys valvontatoimintaan. 

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävään valtuuttamalla ulkopuolisella asiantuntijalla on oikeus päästä seuraamaan opetusta ja saada valvonnassa tarvittavat tiedot. Hyväksynnän saaneiden koulutuksen järjestäjien on järjestettävä olosuhteet sellaisiksi, että tarkastukset voidaan suorittaa asianmukaisesti. Tarkastuksia ei saa tehdä pysyväisluontoiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Tarkastuksessa on noudatettava hallintolain 39 §:ää. 

Taksinkuljettajan ajolupa on luovutettava poliisille, kun ajolupa peruutetaan. Määräajaksi peruutettu ajolupa palautetaan haltijalleen määräajan päätyttyä. Jos ajolupa peruutetaan toistaiseksi, ajoluvan palauttamisen edellytyksenä on, että ajoluvan haltija osoittaa peruuttamisperusteen poistuneen. Ajolupaa ei kuitenkaan palauteta, jos sen voimassaolo on päättynyt. Ennen ajoluvan palauttamista luvanhaltijan sopivuus on arvioitava uudelleen 25 §:n mukaisesti. Mainitun pykälän 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista teoista otetaan huomioon ne, jotka ovat tulleet poliisin tietoon ajoluvan peruuttamisen jälkeen. 

Jos 25 a §:ssä tarkoitettuun taksinkuljettajan kokeeseen tai 6 a §:ssä tarkoitettuun yrittäjäkokeeseen osallistuvan henkilön havaitaan kokeen aikana syyllistyvän vilpilliseksi katsottavaan toimintaan, kokeen järjestäjän on keskeytettävä kyseisen henkilön koe ja hylättävä koesuoritus. Koesuoritus on myös hylättävä, jos vilppi havaitaan koesuorituksen jälkeen. Vilpiksi katsotaan epärehellinen teko tai tekemättä jättäminen, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. 

Liikenne- ja viestintävirasto asettaa kuuden kuukauden mittaisen määräaikaisen kiellon osallistua kokeeseen henkilölle, jonka todetaan syyllistyneen vilpilliseksi katsottavaan toimintaan koetilaisuudessa. Määräaika lasketaan siitä koepäivästä, jolloin vilpilliseksi katsottava toiminta tapahtui. Liikenne- ja viestintäviraston päätös määräaikaisesta kokeeseen osallistumiskiellosta on täytäntöönpanokelpoinen, vaikka päätös ei olisi saanut lainvoimaa. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Lain 15 a §:n 1 ja 3 momentti, 227 §:n 1 momentin 1 kohta ja 268 a §:n 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä helmikuuta 2027 ja 35 a § ja 265 §:n 1 momentin 1 kohta 1 päivänä syyskuuta 2034. 

Sen estämättä, mitä tämän lain 17 §:n 2 momentissa säädetään, taksiliikenneluvanhaltijoiden tulee täyttää mainitussa momentissa säädetyt vaatimukset ajoneuvon rekisteröinnistä ja liittämisestä liikenneluvalle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027. 

Sen estämättä, mitä tämän lain 25 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, taksinkuljettajan ajolupa voidaan myöntää henkilölle ilman taksinkuljettajankoulutuksen käymistä tämän lain tultua voimaan sinä aikana, kun taksinkuljettajan koulutusta ei ole vielä tarjolla, kuitenkin enintään 31 päivään lokakuuta 2026. 

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan tämän lain 25 tai 26 §:n nojalla jätettyyn taksinkuljettajan ajolupahakemukseen tai taksinkuljettajan ajoluvan uusimista koskevaan hakemukseen ja hakemukseen kohdistuvaan oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 152 §:n 2 momentin nojalla annettu Liikenne- ja viestintäviraston määräys on voimassa 31 päivään tammikuuta 2027. 

Ajolupa voidaan uusia Liikenne- ja viestintävirastoon tehtävästä hakemuksesta. Ajoluvan uusimista saa hakea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ajoluvan voimassaoloajan päättymistä. Ajoluvan uusimiseen sovelletaan, mitä 25 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 3 ja 4 momentissa säädetään ajoluvan myöntämisestä ja 26 b §:ssä taksinkuljettajan täydennyskoulutuksesta. Jos luvan uusimista hakeva on luvan voimassaoloaikana syyllistynyt 25 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tekoon, lupa voidaan kuitenkin uusia, jos uusimatta jättämistä voidaan pitää teosta jo langetetut rangaistukset tai hallinnolliset seuraamukset huomioon ottaen kohtuuttomana. 

Taksinkuljettajan ajoluvan uusimiseksi kuljettajan on suoritettava täydennyskoulutus. Koulutuksen tulee sisältää opetusta 25 a §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakokonaisuuksista. Taksinkuljettajan tulee käydä täydennyskoulutus vain yhden kerran ajoluvan uusimiseksi. Täydennyskoulutusta ei kuitenkaan vaadita, jos henkilö on käynyt 25 a §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan koulutuksen. 

Täydennyskoulutuksen kesto on vähintään 7 tuntia. Koulutusorganisaatio myöntää koulutuksen suorittaneelle henkilölle koulutustodistuksen. 

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä taksinkuljettajan täydennyskoulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta. 

Edellä 25 a §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan koulutuksen, 26 a §:ssä tarkoitetun erityisryhmien kuljettajakoulutuksen, 26 b §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan täydennyskoulutuksen sekä 6 a §:ssä tarkoitetun yrittäjäkoulutuksen järjestämiseen vaaditaan Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyntä. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20   ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2034. 

Sen estämättä, mitä tämän lain 26 §:n 2 momentissa ja 26 b §:ssä säädetään täydennyskoulutuksesta ja ajoluvan uusimisesta, taksinkuljettajan ajolupa voidaan uusia ilman täydennyskoulutuksen käymistä tämän lain tultua voimaan sinä aikana, kun täydennyskoulutusta ei ole vielä tarjolla, kuitenkin enintään 31 päivään lokakuuta 2026. 

Taksiliikenteessä käytettävässä ajoneuvossa on oltava mittauslaitelain (707/2011) vaatimukset täyttävä taksamittari. 

Ensirekisteröitävää ajoneuvoa varten annetaan rekisterikilvet, joissa on ajoneuvon yksilöivä rekisteritunnus. Rekisterikilvet annetaan tarvittaessa myös sellaista ajoneuvoa varten, joka otetaan liikennekäyttöön. Rekisteritunnuksen ja rekisterikilpien on oltava selkeästi erottuvia. 

Ajoneuvolle, jota käytetään taksiliikenteessä, annetaan muista rekisterikilvistä erottuvat rekisterikilvet (taksikilvet), jos liikenteen palveluista annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja ajoneuvo ei ole käyttö- tai ajokiellossa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisterikilpien antamisesta, rekisteritunnuksen sisällöstä ja kilpien väristä sekä rekisteritunnuksen määräytymisestä. 

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä rekisteröinnissä käytettävistä lomakkeista sekä rekisterikilpien mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista. 

Ajoneuvossa ei saa käyttää eikä siihen kiinnittää muita kuin siihen kuuluvia rekisterikilpiä tai siirtomerkkejä eikä muita sellaisia kilpiä taikka kirjain- tai numeroyhdistelmiä, jotka harhauttavasti muistuttavat rekisterikilpeä tai -tunnusta, siirtomerkkiä tai jonkin valtion kansallisuustunnusta. 

Ajoneuvossa saa kuitenkin enintään kuukauden ajan käyttää muuta väliaikaista kilpeä, johon on merkitty ajoneuvon rekisteritunnus, jos rekisteröinnin suorittaja on tehnyt tästä merkinnän rekisteriin uuden rekisterikilven tilaamisen yhteydessä. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyynnöstä pidentää määräaikaa. 

Jos ajoneuvoa käytetään taksiliikenteessä, ajoneuvossa on käytettävä taksikilpiä. Ilman taksikilpiä saa suorittaa yritys- tai edustusajoja, joissa taksikilven käyttövelvollisuudesta poikkeamisesta on sovittu etukäteen sopimuksella. Sopimus tai sen jäljennös tulee olla mukana ajoneuvossa ja pyydettäessä esitettävä se valvontaviranomaiselle. 

Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, jos siihen on kiinnitetty taksikilvet ja liikenteen palveluista annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentin vaatimukset eivät täyty. 

Rekisterikilven on oltava liikenteessä vaikeudetta luettavissa. 

Muuta katsastusta kuin rekisteröintikatsastusta tai sen jälkitarkastusta ei saa suorittaa loppuun, jos ajoneuvo on tämän lain 101 §:n 4 momentin mukaisessa käyttökiellossa. 

Katsastuksen suorittaja on katsastusta suorittaessaan velvollinen tarkastamaan, ettei rekisterissä ole merkintää katsastettavan ajoneuvon käyttökiellosta. 

Taksiliikenteen luvanhaltijalle voidaan määrätä 3 000 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 13 §:n 7 momentissa säädetyn velvollisuuden käyttää taksamittaria. 

Tässä laissa säädetyn liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja muutoksenhausta säädetään tieliikennelaissa. Liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa. Liikennevirhemaksu jätetään määräämättä, jos samasta teosta voidaan määrätä ajoneuvoverolain 47 a §:ssä tarkoitettu lisävero. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava ajoneuvon käytöstä Liikenne- ja viestintävirastolle. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Lain 195 §:n 7 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä helmikuuta 2027 ja 153 a § 1 päivänä heinäkuuta 2027. 

Niiden taksiliikenneluvan haltijoiden, joilla ei ole tämän lain tultua voimaan ajoneuvoissaan mittauslaitelain vaatimukset täyttävää taksamittaria, tulee täyttää tämän lain 13 §:n 7 momentissa säädetty vaatimus taksamittarin käytöstä viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2027. 

Niiden taksiliikenneluvan haltijoiden, joilla ei ole tämän lain tultua voimaan ajoneuvoissaan taksikilpiä, tulee täyttää tämän lain 101 §:n 3 momentissa säädetty vaatimus taksikilpien käytöstä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2027. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  .