Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 4 jäsentä.
Todettiin, että kokous ei ollut päätösvaltainen.
Merkittiin, että valiokuntien täydennysvaalissa 12.6.2026 on perustuslakivaliokunnan varajäseneksi valittu ed. Elisa Gebhard.
Merkittiin, että kokous tuli päätösvaltaiseksi.
Valiokunnassa olivat kuultavina:
Valiokuntaan on saapunut kirjallinen lausunto:
Valiokunta lopetti asiantuntijakuulemisen.
Valiokunta kävi valmistavan keskustelun.
Sihteeri esitteli lausuntoluonnoksen.
Valiokunta kävi yleiskeskustelun.
Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi lausuntoluonnoksen muutettuna.
Päätettiin lisätä uusi virke kappaleeseen kolme seuraavasti: ”Valiokunnan käsityksen mukaan viime aikoina ainakin henkilötietojen suojaan liittyvissä sääntely-yhteyksissä kynnys lausuman ottamiseen näyttää olleen perusteettoman matala.”
Valiokunta päätti yksimielisesti pitää käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä.
Asian käsittely valiokunnassa on päättynyt.
Päätettiin muuttaa ennen kappaletta 8 oleva väliotsikko muotoon ”Kertomuksessa esitetyt vaatimukselliset kannanotot”.
Päätettiin muuttaa kappale 11 kuulumaan seuraavasti: ”Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa on useita "suosituksiksi" otsikoituja valtuutetun kannanottoja, jotka kohdistuvat suoraan eduskuntaan lainsäätäjänä. Kannanottojen suosituksiksi otsikoinnista huolimatta ne on säännönmukaisesti ilmaistu imperatiivimuodossa (esim. s. 16: "Eduskunnan on säädettävä (…)", s. 16: "Yhdenvertaisuuslain (…) sääntelyyn on lisättävä (…)", s. 17: "Eduskunnan on varmistettava (…)", s. 17, s. 19: "on säädettävä rikoslaissa"; s. 19, s. 61: "lakia on muutettava siten, että (…)", s. 122: "on säädettävä (…) yhdenvertaisuuslaissa"). Kertomuksesta saa käsityksen, että siinä eduskuntaa kohdellaan ikään kuin yhdenvertaisuusvaltuutetun valvonnan kohteena ja samalla yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa yksityiskohtaisia ohjeita sen osalta, miten lainsäädäntöä – erityisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun oman toimivallan perusteena olevaa yhdenvertaisuuslakia – tulisi sisällöllisesti muuttaa. Perustuslakivaliokunta pitää tätä valtiosääntöoikeudellisesti hyvin ongelmallisena eduskunnan perustuslain 2 §:n 1 momentissa säädetyn aseman ylimpänä valtioelimenä kannalta, samoin kuin perustuslain 3 §:n 1 momentin lainsäädäntövallan käyttöä koskevien säännösten kannalta, jotka osoittavat lainsäädäntövallan ja siten myös lakien sisällöstä päättämisen yksiselitteisesti eduskunnalle. Perustuslakivaliokunta kiinnittää hyvin vakavaa huomiota sanottuun.”
Päätettiin lisätä uusi väliotsikko kappaleiden 12 ja 13 väliin seuraavasti: ”Lakien perustuslainmukaisuuden valvonnasta”.
Päätettiin muuttaa kappale 14 kuulumaan seuraavasti: ”Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on perustuslain 74 §:n mukaan antaa lausuntonsa käsittelyyn perustuslainmukaisuudesta sekä tulevien suhteesta lakiehdotusten kansainvälisiin ja muiden asioiden ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunta pitää valtiosääntöoikeudellisesti kestämättömänä tilannetta, jossa tavalliseen lakiin toimivaltansa perustava valtioneuvoston nimittämä yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvontaviranomainen jälkikäteen riitauttaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan perustuslakiin perustuvan toimivallan nojalla tekemän ratkaisun eduskunnan säätämän lain perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeuksiin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun ”itsenäinen ja riippumaton” asema ei merkitse sitä, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ei olisi sidottu perustuslakiin ja muuhun oikeusjärjestykseen. Tämä merkitsee myös sidonnaisuutta perustuslaissa säädettyyn normikontrollijärjestelmään, jossa eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on keskeinen asema (ks. esim. HE 1/1998 vp, s. 125— 126, PeVM 10/1998 vp, s. 23/I). Perustuslakivaliokunta kiinnittää asiaan hyvin vakavaa huomiota.”
Päätettiin muuttaa kappale 15 kuulumaan seuraavasti: ”Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Lisäksi sen mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viranomaiset ovat siten tehtäviään hoitaessaan sidottuja lakiin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun laissa säädettynä tehtävänä on yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvonta. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä ole eikä hänen toimivaltuuksiinsa ylipäätään kuulu perustuslain tai kansainvälisten ihmisoikeussopimuksen noudattamisen valvonta. Aivan erityisesti tämä koskee lainsäätäjän toiminnan valvontaa, joka perustuslain 74 §:ssä on osoitettu suoraan perustuslakivaliokunnan tehtäväksi. Perustuslain 2 §:n 3 momentin säännös edellyttää, että yhdenvertaisuusvaltuutettu pysyy toiminnassaan sille laissa säädettyjen tehtävien ja toimivaltuuksien rajojen sisällä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää hyvin vakavaa huomiota myös tähän seikkaan.”
Perustuslakivaliokuntaan on saapunut jatkokirjelmä U 69/2022 vp - UJ 9/2026 vp mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunta päätti, ettei asian johdosta ryhdytä toimenpiteisiin.
Merkittiin saapuneeksi tulevaisuusvaliokunnan ilmoitus: ei toimenpiteitä.
Muita asioita ei ollut.
Ilmoitettiin, että valiokunnan seuraava kokous on keskiviikkona 17.6.2026 klo 8.30.