Arvoisa puhemies! Ydinenergialain uudistusta on valmisteltu laajassa viranomais‑ ja asiantuntijayhteistyössä. Tällaisessa asiassa emme voi seurata mielikuvia. Meidän on luotava ja luotettava asian ammattilaisiin. Kyse on merkittävästä säädöskokonaisuudesta, joka vaikuttaa sekä Suomen energiajärjestelmän tulevaisuuteen että koko yhteiskunnan turvallisuuteen.  

Suomen tavoitteena on moninkertaistaa kotimainen puhtaan sähkön tuotanto. Tarvitsemme lisää päästötöntä, vakaata ja sään vaihteluista riippumatonta energiaa. Tämän esityksen tarkoitus on luoda sujuvat ja ajantasaiset puitteet sille, että uusia ydinvoimaloita voidaan suunnitella, luvittaa ja toteuttaa tehokkaammin tinkimättä turvallisuudesta.  

Talousvaliokunta on sen nyt käsitellyt huolellisesti, ja työn jälki näyttää hyvältä. Esitykseen on tehty tarpeelliset muutokset, jotta se vastaa tavoitteeseensa ja pitää yllä turvallisuuttamme.  

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee energiaa, joka on kohtuuhintaista, toimitusvarmaa ja kestävää. Kaikista väännöistä huolimatta ydinvoima täyttää nämä kriteerit. Se on energiamuoto, johon me suomalaiset voimme luottaa. Se on ollut pitkään maamme suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto, ja osaamisemme on kansainvälisesti tunnustettua.  

Tässä esityksessä tehdään ennen kaikkea kahta asiaa: lupaprosessit nykyaikaistetaan ja uusien teknologioiden käyttöä mahdollistetaan. Uudistus poistaa päällekkäistä sääntelyä, selkeyttää viranomaisten työnjakoa ja tekee hankkeiden etenemisestä ennustettavampaa. Tämä parantaa riskienhallintaa sekä hankkeiden toteutusmahdollisuuksia koko niiden elinkaaren aikana.  

Teknologian kehittyessä emme myöskään saa jämähtää uudistamisessa. Puhtaan siirtymän näkökulmasta on tärkeää, että tässä uudistuksessa mahdollistetaan uusien teknologioiden, erityisesti pienydinvoimaloiden käyttöönottoa nykyistä paremmin.  

Arvoisa puhemies! Lopuksi on tärkeää todeta, että ydinturvallisuuden tasosta ei tingitä millään tavalla. Turvallisuusvaatimukset perustuvat jatkossakin kansainvälisiin sopimuksiin ja velvoitteisiin. Tämän uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä investointikohteena, parantaa energiaomavaraisuuttamme ja antaa edellytykset modernin ydinenergiateknologian hyödyntämiselle. Samalla se luo ennakoitavuutta yrityksille ja varmistaa, että turvallisuus pysyy kaikessa tärkeimpänä asiana. Se antaa Suomelle työkalut olla jatkossakin vakaata, puhdasta ja investointeja houkuttelevaa energiajärjestelmää rakentava maa.  

Ja aivan lopuksi haluan muistuttaa, että meillä pohjoisessa Pyhäjoen Hanhikivenniemellä on tontti valmiina eli luvat ovat jo kunnossa seuraavaa ydinvoimahanketta varten. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa puhemies! Saan aika ajoin yhteydenottoja kansainvälisiltä toimittajilta, joita kiinnostaa ydinvoiman tilanne Suomessa. Kun heille kuvaa suomalaista ympäristöä, niin se, mikä ehkä on vaikeinta ulkopuolisille selittää, on se, miten laaja konsensus Suomessa poliittisesti vallitsee ydinvoimasta. Se on kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista, ja se on näkynyt myös tässä ydinenergialain kauan odotetun kokonaisuudistuksen käsittelyssä. Talousvaliokunnassa on vallinnut laaja yhteisymmärrys uudistuksen tavoitteista ja myös valtaosasta sen tarkempia piirteitä.  

Tässä yhteydessä on paikallaan kiittää talousvaliokuntaa asiallisesta ja perusteellisesta käsittelystä, jossa on otettu aikaa riittävästi tämänkaltaisen jättiuudistuksen käsittelemiseen ja on kuultu monipuolisesti eri näkökulmia.  

Särön tähän laajaan yhteisymmärrykseen on valitettavasti loppusuoralla tuonut se, että hallitus on halunnut sotkea myös toisen ydinenergialain uudistuksen, joka koskee ydinaseiden sallimista Suomen maaperällä, tähän samaan prosessiin. Se nähdäkseni tahraa tätä hyvin laajaa yhteisymmärrystä, joka vallitsee tästä ydinenergialain energiaosasta, enkä pidä tätä hallituksen valitsemaa linjaa tältä osin onnistuneena.  

Vihreiden poliittisessa ohjelmassa vuonna 2022 asetettiin tavoitteeksi uudistaa ydinenergialakia niin, että erityisesti pienydinreaktoreiden luvittamista helpotetaan turvallisuudesta tinkimättä, ja nyt tämä tavoite on toteutumassa tällä ydinenergialain uudistuksella. Se mahdollistaa aiempaa paremmin uuden teknologian soveltamisen, asettaa pienet ja suuret reaktorit samalle viivalle ja sujuvoittaa viranomaisprosesseja, mikä on perusteltua ja kannatettavaa.  

Valitettavasti hallitus on ehkä mennyt joiltakin osin turhan pitkälle tässä uudistuksessa ja pyrkinyt myös sujuvoittamaan prosesseja tinkimällä kansalaisten osallistumisesta ja tiedonsaannista. Talousvaliokunnassa jättämässämme vastalauseessa pyrimme korjaamaan näitä puutteita.  

Ensinnäkin siinä missä hallitus on esittänyt, että periaatepäätös siirtyisi suurissa reaktoreissa eduskunnalta valtioneuvostolle ja pienissä reaktoreissa peräti työ‑ ja elinkeinoministeriölle, me haluamme pitää suurista reaktoreista päättämisen eduskunnan käsissä entiseen malliin ja pienet reaktorit voisivat sopia sitten valtioneuvoston pöydälle. Tällä pyritään varmistamaan se demokraattinen kate ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, joka tämänkaltaisissa, hyvin kauaskantoisissa ja vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa on tarpeen.  

Periaatepäätösvaiheessa olisi nykyiseen tapaan syytä edelleen edellyttää Säteilyturvakeskuksen alustavaa turvallisuusarviota, sijaintikunnan puoltoa ja ympäristövaikutusten arviointia. Tämän myös vastalauseessa haluaisimme varmistaa. Uraani‑ ja toriumkaivosten luvituksen haluaisimme pitää Tukesin sijaan valtioneuvostolla.  

Tämän takia esitän, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisesti.  

Arvoisa puhemies! Ydinenergialain uudistuksen tavoitteet ovat monelta osin kannatettavia nimenomaan tämän ydinenergiaa koskevan sääntelyn selkiyttämisen ja ajantasaistamisen osalta. Mainittakoon kuitenkin, että ydinaseiden osalta hallituksen kaavailemat muutokset eivät ole mielestäni perusteltuja, ja on todella valitettavaa, että niitä on eduskuntaan tuotu ja etenkin sillä tavalla, millä se on tehty, ilman kunnollista parlamentaarista prosessia. Se on ollut mielestäni harkitsematonta. 

Ydinvoima on olennainen osa meidän energiapalettiamme ja myös ilmastokriisin ratkaisemista, ja siksi on perusteltua huolehtia, että sääntely sitä koskien on ajantasaista. Se ei silti tarkoita, etteikö sitä sääntelyä voisi olla tai että kaikki sääntely olisi haitallista ydinenergian edistämisen näkökulmasta. Vihreät haluavat edistää uusienkin teknologioiden käyttöönottoa turvallisuudesta tinkimättä. Haluamme pitää kiinni myös demokraattisesta katteesta ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä, ja siksi emme kaventaisi eduskunnan päätösvaltaa koskien isoja voimaloita.  

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tynkkysen esitystä.  

Arvoisa puhemies! On kaksi asiaa, joita olen kannattanut jo ennen kuin lähdin mukaan politiikkaan: Suomen Nato-jäsenyyttä ja ydinvoimaa. Ydinvoima on ehkä tällä hetkellä se keskeisin elementti, kun taistelemme ilmastonmuutosta vastaan. Se geopoliittinen tilanne, missä tällä hetkellä olemme, peräänkuuluttaa vahvaa ja tasaista ja luotettavaa energiantuotantoa Suomessa, ja siihen ydinenergia on keskeinen elementti.  

On pitkään odotettu tätä ydinenergialain kokonaisuudistusta. Ydinenergialaki on vuodelta 1988, ja näiden vuosikymmenien aikana sitä on jo lähes 30 kertaa uudistettu, joten on hyvä, että nyt sitä katsotaan kokonaisvaltaisesti.  

Tietysti yhdyn kyllä siihen näkemykseen, mikä tässä esitettiin, että kun hallitus on tähän, voidaanko sanoa, ydinenergian rauhanomaisen käytön lisäksi yhdistänyt myös ydinaseet, se on ehkä tehnyt tästä yksituumaisuudesta nyt hieman haasteellista tässä salissa. Ehkä olisi ollut järkevämpää erottaa nämä keskenään, mutta nyt menemme sillä esityksellä, minkä hallitus on antanut.  

Olen erityisen tyytyväisenä katsonut sitä keskustelua ja erittäin perinpohjaista käsittelyä, mitä talousvaliokunnassa on tehty, ja varsinkin, mitä tulee kehittyneeseen teknologiaan. Se 80-luvun lopulla luotu ydinenergialaki on ehkä monessa suhteessa vanhentunut, varsinkin jos katsomme pienten modulaaristen reaktoreiden eli niin sanottujen SMR-reaktoreiden hyödynnettävyyttä. Nyt on monia suomalaisia yrityksiä, joilla on hyviä kehitysideoita ja tuloksia ja hankkeita niiden suhteen, sekä myös jo muutamia suomalaisia kaupunkeja, jotka ovat lähteneet näihin hankkeisiin mukaan. Toivottavasti näitä pystyttäisiin viemään erittäin vahvasti eteenpäin, oli sitten kysymys luvituksen sujuvoittamisesta tai itsessään siitä päätöksentekoprosessista, että kyettäisiin varmistamaan erityisesti näitten pienten reaktoreiden nopea eteenpäinvieminen, siinä missä nämä isot hankkeet sitten vaatisivat enemmän parlamentaarista katetta.  

Kokonaisuudessaan suhtaudun kyllä tähän uudistukseen erittäin positiivisesti, ja näen, että tällä on kyllä merkittäviä mahdollisuuksia Suomen huoltovarmuuden kannalta, Suomen talouden, Suomen elinkeinoelämän ja maamme työllisyyden kannalta. Toivon mukaan, kuten alussa totesin, tämä vahvistaa myös päästötöntä energiantuotantoa ja nostaa taas Suomea eturiviin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.  

Arvoisa rouva puhemies! On ydinenergiasta kysymys, ja kun itse olen työskennellyt ydinvoimalaitoksella 12,5 vuotta, niin on pakko tulla puhumaan näin tärkeästä asiasta kuin ydinenergialaki, joka nyt tässä ollaan uudistamassa. Ydinenergian käyttö on meillä sähköntuotannossa niin, että 40 prosenttia meidän perussähköntuotannosta tulee ydinvoimasta. Tuulivoima tuottaa 28 prosenttia ja vesivoima 16 prosenttia. Voidaan sanoa, että meidän sähköenergiantuotannosta puhdasta energiantuotantoa on 95 prosenttia ja me ollaan aika omavaraisia tältä osin.  

Jatkossa varmasti tarvitsemme lisää ydinvoimaa, ja tässä annetaan edellytykset lisäydinvoiman rakentamiseen, niin isojen ydinvoimalaitosten rakentamiseen kuin sitten näitten lämpöä tuottavien modulaaristen laitosten rakentamiseen. Tässä on rakennettu niille säädöstä, jolla niitä voidaan tehdä. Selkeästi lupajärjestelyt tässä paketissa helpottuvat, ja niitten osalta viedään matalammalle tasolle näiden lupien antamista kokonaisuudessaan.  

Tämmöiset voimalaitosinvestoinnit ovat aina mittavia. Se kestää parhaimmillaan, tämmöinen ydinvoimalaitoksen isompi rakentaminen, kymmenen vuotta. Ne ovat myös todella pitkiä projekteja ja erittäin pääomavaltaisia. Nyt tätä prosessia saadaan tässä varmasti yksinkertaistettua ja ehkä vähän nopeutettuakin tältä osin.  

Modulaaristen voimalaitosten tuotantokokeilujen saaminen Suomessa liikkeelle tuottaa myös semmoisen asian, että voidaan polttoa vähentää, eli esimerkiksi biojätettä ei tarvitse olla niin paljon, että saadaan sitä lämpöä tuotettua. Nämä pienemmät ovat yleensä lämpöä tuottavia laitoksia.  

Itse tässä paketissa on myös otettu kantaa jätteenhuoltoon eli tähän ydinenergian, uraanin, loppusijoitukseen — täytyy sanoa, että Suomi taitaa olla ainut maa, jossa tämä on ratkaistu, ja meillä on Olkiluodossa se loppusijoituspaikka näitten osalta olemassa. Siinä mielessä se puoli tässä lakipaketissa säilyy ennallaan noin käytännöllisesti katsoen. Suurimmat muutokset ovat tässä tähän lupamenettelyyn ja sitten näitten ajantasaistamiseen ja näitten modulaaristen voimalaitosten rakentamisen mahdollistamiseen.  

Isoja ydinvoimahankkeita tarvittaisiin Suomessa, koska tässä perusenergiantuotantossa sähköpuolella, jos on datakeskuksia tai muita teollisuuden kaipaamia, sähköntuotantoa tarvitaan ja meillä ei ole oikein monia tapoja, joilla me voidaan sellaista sähköenergiantuotantoa saada aikaiseksi, joka on säästä riippumatonta. Tämä on meidän nykyjärjestelmässä se ongelma, että meidän kulutus on ollut aina säästä riippuvaista. Kulutus heiluu sen mukaan, onko lämmintä tai kylmää tai tuulta tai ei. Nyt myös tuotantopuoli on aika lailla säästä riippuvainen, joten me tarvitsemme paljon semmoista tuotantoa, joka ei ole säästä riippuvaista. Tuuli heiluu ja aurinko paistaa aika ajoin. Ne ovat sääriippuvaisia tuotantomuotoja, ja sen takia näitä tarvitaan — ja sitten säätövoimaa, joka on oma kysymyksensä.  

Arvoisa rouva puhemies! Me kannatamme tätä lakiesitystä pääpiirteittäin, mutta meillä on vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutosehdotukset täällä. Nämä pykälämuutokset koskevat sitä, että haluaisimme pitää ydinaseiden osalta entiset pykälät, mitkä meillä on nykyisessä ydinenergialaissa. Niihin emme halua muutoksia, ja nämä pykälämuutokset ovat täällä. Eli vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutokset esitän tässä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Keskusteltavana on ydinenergialaki. Selkeä syy tämän vanhentuneen lainsäädännön muuttamiseksi on yksinkertaisesti se, että Suomen asema on muuttunut täysin siitä ajasta, kun ydinenergiaa koskevat aikaisemmat lait on laadittu. Maailmassa käydään enemmän sotia ja lähempänä kuin koskaan, ja ne vaikuttavat meidän kaikkien, myös suomalaisten turvallisuudentunteeseen. Otan tässä yhteydessä turvallisuusnäkökulman tähän lainsäädäntöön.  

Itäinen naapurimme on osoittautunut häikäilemättömäksi valtioksi, joka ei kunnioita mitään lakeja tai itsenäisten valtioiden olemassaoloa. Venäjälle mikään ei ole pyhää. Vain omien suurvaltatavoitteiden saavuttamisella on merkitystä täysin riippumatta omalle kansalle aiheutetuista tappioista, sotavammoista, puhumattakaan niistä kärsimyksistä, joita se aiheuttaa Ukrainassa lapsille, perheille ja koko yhteiskunnalle. Tämä on nyt se maailma, jossa elämme. Tämä on se todellisuus, johon lakeja olemme tänään säätämässä.  

Olemme uusimassa arvostamani presidentin Urho Kekkosen aikaista lainsäädäntöä, joka on vain auttamattomasti vanhentunutta eikä palvele tämän päivän Suomen ja suomalaisten turvallisuutta tai sovellu tähän täysin muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, jossa Suomi ei ole enää puolueeton ja neutraali maa vaan sotilasliittouman, Naton, täysivaltainen jäsen.  

Arvoisa puhemies! Suomi liittyi Natoon siksi, koska Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuolloin moni asia muuttui. Venäjällä naamiot on riisuttu, totesi presidenttimme, kun presidentti Putin osoitti todellisen minäkuvansa Venäjän hallitsijana. Samalla Suomessa vapauduttiin puhumaan asioista niin kuin ne oikeasti ovat. Puolustusvoimissa ei tarvinnut enää leikkiä poliittisen paineen alla, että joku muu valtio hyökkäisi Suomeen Ruotsin tai Norjan kautta. Meillä on ollut aina vain yksi mahdollinen vihollisvaltio, ja se on aina ollut Venäjä. Poliittisessa keskustelussa tuota faktaa on pitänyt yrittää peitellä vuosikymmenien ajan. Nyt ei enää tarvitse.  

Puolustusvoimat tuottaa joka vuosi sotilastiedustelun katsauksen, jonka karttapiirrokset Venäjän sotilastukikohdista ja niiden parantelusta ja rakentelusta Suomen rajoilla ovat selkeästi kaikkien nähtävillä. Jokainen Suomen kansalainen saa nyt itsekin muodostaa kuvan, millaisessa maailmassa me tulemme lähivuosina elämään ja minkä maan rajalle Venäjä tulee muodostamaan seuraavan uhkan, kun Ukrainan sota toivottavasti pian päättyy. Sodan päättyessä Ukrainan rajoilta lähtenee liki 700 000 sodan kovettamaa venäläistä ja rikollista sotilasta jonnekin. Siihen tilanteeseen Venäjä valmistautuu nyt rakentamalla uusia tukikohtia meidän itärajamme läheisyyteen, ja siihen turvallisuustilanteeseen meidän tulee valmistautua tällä lainsäädännöllä uusimalla nyt vanhentunutta ydinenergialakia.  

Arvoisa puhemies! Tämän lainsäädännön päivityksen myötä Suomesta ei tule ydinasevaltiota. Lähes vastaava lainsäädäntö on voimassa myös muissa Pohjoismaissa, eikä niitäkään, Ruotsia tai Tanskaa, kukaan pidä ydinasevaltiona. Suomi ei tämän lainsäädännön myötä sijoita rauhan aikana ydinaseita Suomen maaperälle. Tämän lain säätäminen ei provosoi. Harvoin vanhentuneiden lakien päivittäminen sellaista tekeekään.  

Lainvalmistelun yhteydessä useilta poliittisesti puolueettomilta asiantuntijoilta kysyttäessä he eivät pitäneet tämän lain säätämistä minkäänlaisena riskitekijänä tai turvallisuusuhkana. Puolustusvaliokunta totesikin lausunnossaan, ettei lakimuutos tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen rauhan aikana, eivätkä asiantuntijalausunnot pitäneet sitä uhkana.  

Meidän suomalaisten kansanedustajien tärkein tehtävä on laatia sellaista lainsäädäntöä, joka lisää suomalaisten turvallisuutta, ja meidän tulee tehdä se ajoissa ja ennakoiden. Tämän päivän lainsäädännöllä me luomme huomiseksi Suomelle parempaa tulevaisuutta. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Lylyn tekemää ehdotusta.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Lyly nosti lyhyesti puheenvuorossaan esille nimenomaan tämän ydinjätteiden loppusijoituksen ja Suomessa tehdyt ratkaisut siihen. Olemme todellakin ainoa maa maailmassa, jolla tällä hetkellä on erittäin vahva osaaminen ydinjätteen loppusijoituksessa Suomen vahvaan kallioperään. Ehkä tässä suhteessa olisi syytä, mitä on nostettu jopa julkisessa keskustelussakin esiin, selvittää niitä mahdollisuuksia ja haluja, mitä muilla mailla olisi mahdollisesti ydinjätteiden loppusijoittamiseen Suomeen, ja katsoa, kuinka paljon tällä Suomen osaamisella voitaisiin rahastaa.  

Tällä hetkellä sitten, jos katsoo niitä ratkaisuja, mitä Suomessa on tehty, voi sanoa, että ei ole sellaista teknologiaa ja osaamista muualla maassa, ja ehkä tämä kannattaisi nyt kyllä täysimääräisesti kyetä hyödyntämään. Toivottavasti myös tästäkin päästään tulevaisuudessa entistä vahvemmin keskustelemaan, koska käsittääkseni tällä hetkellä tässä ydinenergialain kokonaisuudistuksessa ei ole ehkä nimenomaan ydinjätteiden loppusijoituksessa otettu näitä näkökulmia huomioon. Toivottavasti tämä saadaan tulevaisuudessa myös keskusteluun vahvasti mukaan.  

Arvoisa rouva puhemies! Eilen keskusteltiin tästä lakipaketista aika paljon ydinaseen osalta. Se oli toisessa lakiesityksessä, mutta täytyy sanoa, että ydinase on maailmanhistorian tappavin ase käytännössä, ja jos se ei vaadi lainsäädäntöä, niin mikä sitten vaatii lainsäädäntöä? Tämä on se peruskysymys, joka siellä taustalla on, ja sen takia sellaisen säilyttämisestä ja kuljettamisesta ja muusta pitäisi säätää lailla. Nykyisin voimassa olevassa ydinenergialaissa siitä on selkeät määräykset, ja tämä tilanne olisi pitänyt säilyttää ennallaan. Meillä säädetään täällä lakeja paljon pienemmistä asioista, mutta tämä on niin fundamentaalinen ja iso asia, että se ei pelkällä selonteolla tule riittämään. Tosiasiassa taitaa käydä niin — jos tämä selontekomenettely tässä tulee enemmistön tahtona menemään läpi, se tarkoittaa sitä — että siitä tulee semmoinen samanlainen mantra kuin meillä oli tämä puolueettomuus- ja liittoutumattomuusjuttu tässä vuosikymmenien ajan. Sitä sitten joka hallituskaudella aina toistetaan, että emmehän tälläkään kaudella tuo sitten tähän maahan näitä aseita ja kuljettele niitä täällä. Minä sanon, että olisi ollut selkeämpää pitää se siellä lainsäädännössä niin kuin se nyt on, eikä sitä olisi tarvinnut sotkea tähän rauhanomaiseen ydinenergian käyttöön. Tämä rauhanomainen ydinenergian käyttö on tässä meillä nytten käsittelyssä. — Kiitos.