Valiokunta kävi valmistavan keskustelun.

Valiokunta päätti yhdistää tämän asian käsittelyn asian E 97/2021 vp käsittelyyn.

Valiokunta kävi yleiskeskustelun loppuun.

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi lausuntoluonnoksen sellaisenaan.

Valiokunnan lausunto valmistui.

Jatkokirjelmä UJ 4/2022 vp - U 57/2021 vp on saapunut eduskuntaan.

Valiokunta merkitsi saapuneeksi: Valtiovarainministeri Saarikon täydennys 10.3.2022.

Valiokunta käsitteli asiaa EU-neuvoston (ECOFIN ja euroryhmä 15.3.2022) asialistalla.

Pohjaesitys hyväksyttiin äänin 13-10.

Jatkokirjelmä UJ 34/2022 vp - U 57/2021 vp on saapunut eduskuntaan.

Valiokunta hyväksyi asiantuntijasuunnitelman. Päätettiin kutsua kuultavaksi: valtiovarainministeriö

Todetaan, että suuri valiokunta ottaa asiaan kantaa 7.12.2022.

Ed. Essayah esitti, että suuri valiokunta hyväksyisi seuraavanlaisen eduskunnan kannan: "Hiilirajamekanismi (CBAM) sisältää huomattavia kauppapoliittisia riskejä, kuten asian aiemmissa käsittelyvaiheissa on asiantuntijakuulemisissa tullut esille. Hiilitullin piiriin kuuluisivat alkuvaiheessa alumiini, lannoitteet, sementti sekä rauta ja teräs eli ei-jalostetut tuotteet. Tämä on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa globaali ruokaturva on vaarassa erittäin vaarallista. Hiilitullin piiriin tulevista tuotteista esimerkiksi Ukrainan osuus olisi noin kymmenesosa. Mielestämme mekanismin edistämisessä ei voida edetä ennen perusteellisia vaikutusarvioita ja se kannattaa ottaa käyttöön vain, mikäli mekanismi toteutetaan tavalla, joka ehkäisee hiilivuotoa paremmin kuin nykyisin käytössä olevat toimet. Myöskään ei ole riittävää selvitystä mekanismin päällekkäisyydestä EU:n päästökaupan ja muiden ohjauskeinojen kanssa, ja niiden tuntemattomasta yhteisvaikutuksesta. Hiilirajamekanismista saatuja tuloja ei myöskään tulisi ohjata vähiten toimenpiteitä tehneille maille, koska se vesittäisi mekanismin alkuperäisen tarkoituksen." Ehdotus raukesi kannattamattomana .

Ed. Mäkelä esitti ed. Elomaan kannattamana, että suuri valiokunta hyväksyisi seuraavanlaisen eduskunnan kannan: "Hiilirajamekanismi on uudenlainen ja monimutkainen politiikkaväline, jonka teknisestä toimivuudesta ja todellisesta kyvystä suojata hiilivuotoa ei ole näyttöä. Erityisesti mekanismin täytäntöönpanon, delegoitujen säädösten ja aloituksen aikataulun ympärillä on paljon epäselvyyksiä. Lisäksi hiilirajamekanismi luo veroluonteisen järjestelmän. Tämä on erityinen ongelma, koska varojen kohdistaminen oikeudenmukaisesti on vaikeaa ja johtaa herkästi yhä uusiin Suomelle epäedullisiin tulonsiirtoihin. Suomen tulisi suhtautua selkeämmin varauksella kaikkeen hiilitullin laajentamiseen vielä tässä vaiheessa, koska mekanismista ei ole kokemusta. Kyseessä on eräänlainen pilottihanke, jonka kokoluokka on järeä. Empiirisen kokemuksen puuttuessa olisi syytä edetä mahdollisimman varovaisesti. Eurooppalainen elinkeinoelämä voi joutua liian suuren myllerryksen keskelle hiilirajamekanismin vuoksi. Erityisesti vienti kolmansiin maihin voi tyrehtyä merkittävin taloudellisin seurauksin. Suomen tulisi korostaa niin sanotun hiilivuodon estävän suojamekanismin tärkeyttä. Kyse on siitä, miten vientituotanto kolmansiin maihin turvataan ilman tuotannon siirtymistä pois EU:n alueelta. Suomen tulisi olla valmis vastustamaan esitystä, mikäli toimivia suojamekanismeja ei saada käyttöön. Talousvaliokunnan asiantuntijalausunnoissa on myös huomioitu, että hiilirajamekanismin soveltamisalan laajennus nostaisi entisestään tuotantokustannuksia ja johtaisi kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Selvityksessä tulee huomioida teknisen toteutettavuuden ja hiilivuodon torjuntakyvyn rinnalla myös eurooppalaisen tuotannon kilpailukyky maailmalla. Asialla on merkitystä ajoituksen vuoksi. Euroopan energiakriisillä on vaikutuksensa hintojen nousuun. Samaan aikaan Yhdysvalloissa on valmisteilla mittava tukipaketti, Inflation Reduction Act. Näiden yhteisvaikutus kilpailukykyyn tulisi arvioida huolellisesti. Lisäksi asiantuntijalausunnoissa on esitetty perusteltu huoli siitä, ettei kunnollista vaikutusarviota ylipäänsä ole laadittu huomioiden kokonaiset arvoketjut. Hiilirajamekanismin laajennukset osuvat lausujien mielestä useaan kohtaan kyseisissä arvoketjuissa. Toisin sanoen, vaikutus kertautuu. Hiilirajamekanismin voimaantulon aikataulu on myös kireä. Tämän vuoksi kilpailukyvyn säilymisestä muodostuu lisää huolia, sillä yrityksillä on vähäiset tai jopa olemattomat mahdollisuudet valmistautua mekanismin vaikutuksiin. Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan hiilirajamekanismista saatuja varoja ohjataan vähiten kehittyneille maille. Valiokunta ei hyväksy esitettyä mallia varojen käytöstä. Ohjausvaikutuksen saamiseksi mekanismista muodostuneita varoja tulisi ohjata vähäpäästöisille jäsenmaille. Vaihtoehtoisesti varojen tulisi jäädä tätä tosiasiallista ympäristöveroa kantavan jäsenmaan käytettäväksi esimerkiksi verotusta helpottaen kilpailukykyhaittojen kompensoimiseksi." Ehdotuksesta äänestettiin pohjaesitystä vastaan.

Pohjaesitys hyväksyttiin äänin 19-6.

Valiokuntaan on saapunut EU-asian raukeamisilmoitus. Todettiin, että asian käsittely valiokunnassa on rauennut.