Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia niin sanotun yhdistelmälupadirektiivin (direktiivi (EU) 2024/1233) täytäntöönpanemiseksi. Direktiivin täytäntöönpano Suomessa edellyttää enää vähäisiä muutoksia lainsäädäntöön, sillä direktiivin sääntely oleskeluluvan peruuttamatta jättämisestä ja uuden oleskeluluvan myöntämättä jättämisestä kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyden aikana on pantu täytäntöön 11.6.2025 voimaan tulleella lailla (255/2025).
Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialan näkökulmasta keskeisiä ovat ehdotukset sallitun työttömyysajan pidentämisestä, jos ulkomaalaisen työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä, ja työnantajan ilmoittamisvelvollisuuden selkeyttämisestä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennettävän, miten kauan lupaviranomainen voi pidentää päätöksen tekemiselle varattua käsittelyaikaa poikkeuksellisissa, hakemuksen monimutkaisuuteen liittyvissä olosuhteissa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä sallitun työttömyysajan pidentämistä hyväksikäyttötapauksissa.
Sallitun työttömyysajan pidentäminen hyväksikäyttötapauksissa
Ulkomaalaislain mukaan määräaikainen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei ole ollut tai ei enää ole olemassa. Yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanemiseksi lakiin lisättiin 11.6.2025 voimaan tullut säännös, jonka mukaan oleskelulupaa ei saa työttömyyden perusteella peruuttaa, jos työttömyysjakso on kestänyt korkeintaan kolme tai kuusi kuukautta.
Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan kolmen tai kuuden kuukauden suoja-aika on kolme kuukautta pidempi, jos ulkomaalaisen työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä. Erityistä hyväksikäyttöä osoittavat työolot määritellään niin sanotussa työnantajasanktiodirektiivissä (direktiivi 2009/52/EY).
Työnantajasanktiodirektiivin 2 artiklan i alakohdan mukaan erityistä hyväksikäyttöä osoittavilla työoloilla tarkoitetaan työoloja, mukaan lukien sukupuoleen perustuvasta tai muusta syrjinnästä johtuvat työolot, kun työehdot ovat räikeässä epäsuhteessa laillisten työntekijöiden työehtoihin nähden, mikä esimerkiksi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ja on ihmisarvoa alentavaa. Hallituksen esityksen mukaan Maahanmuuttovirasto arvioi, milloin säännöstä on sovellettava, ja se voi harkinnassaan ottaa huomioon ulkomaalaisen kertomat seikat, mutta myös muilta viranomaisilta, kuten esimerkiksi työsuojeluviranomaiselta, poliisilta tai rajaviranomaiselta, saamansa tiedot.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa sallitun työttömyysajan pidentämistä hyväksikäyttötapauksissa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kolmen kuukauden pidennystä pidettiin kuitenkin varsin rajallisena keinona turvata työntekijän asemaa, kun otetaan huomioon hyväksikäyttötilanteisiin liittyvät tosiasialliset olosuhteet.
Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus
Työnantajan on ulkomaalaislain mukaan varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus. Työnantajan on voimassa olevan sääntelyn mukaan toimitettava tietoja palkkaamastaan työntekijästä Maahanmuuttovirastolle, kun se ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan, käytännössä siis ETA-kansalaisen, tai tämän perheenjäsenen.
Ilmoittamisvelvollisuuden soveltamiseen on liittynyt epäselvyyttä perheenjäsenen osalta. Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa ilmoitusvelvollisuus on työntekijästä, joka ei ole EU- tai ETA-kansalainen. Perhesuhteilla ei siten ole jatkossa merkitystä ilmoittamisvelvollisuuden kannalta. Lisäksi ehdotetaan, että ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan koskemaan Suomeen työntekijän lähettäviä työnantajia.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa työnantajia edustavat tahot ovat tuoneet esiin lähettävää työnantajaa koskevan ilmoitusvelvollisuuden olevan ainakin osin päällekkäinen ulkomaalaislain 82 §:n 6 momentin nojalla sovellettavan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) kanssa. Lähettävän yrityksen on työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 7 §:n mukaan ennen työnteon aloittamista tehtävä työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijän tai työntekijöiden lähettämisestä Suomeen valtioiden rajat ylittävää palveluntarjontaa koskevan sopimuksen perusteella. Ilmoituksen on sisällettävä muun muassa lähettävän yrityksen ja tilaajan yksilöintitiedot, lähetettyjen työntekijöiden yksilöintitiedot, työntekopaikat sekä toimiala. Asiantuntijalausunnoissa on pidetty tarkoituksenmukaisempana nykyisen, työntekijän lähettämistä koskevan ennakkoilmoituksen tietojen täydentämistä tarvittaessa kuin uuden ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä eri viranomaiselle.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, etteivät viranomaiset kerää päällekkäisiä tietoja ja siten lisää tarpeettomasti työnantajien hallinnollista taakkaa. Valiokunta kiinnittää tässä tarkoituksessa hallintovaliokunnan huomion ehdotettuun säännökseen työntekijän lähettävän työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta.